Tuesday, January 10, 2017

Khaneh-ye dust kojast? / Where Is the Friend's Home?



خانه دوست کجاست / Khane-ye doust kodjast? / Missä on ystävän talo? / Ystävä hädässä (tv) / Var är min väns hus? / Hvor er min vens hus? IR 1987. PC: Institute for the Intellectual Development of Children and Young Adults. D+SC: Abbas Kiarostami. CIN: Farhad Saba. ED: Abbas Kiarostami. C: Babak Ahmadpour (Ahmad), Ahmad Ahmadpour (Mohamad-Reza Nematzadeh), Khodabakhsh Defaie (teacher), Iram Otari (mother). 83 min
    A 35 mm print, dansk tekst by P. Pouramed and L. Jensen, e-subtitles in Finnish by Lena Talvio, viewed at Cinema Orion, Helsinki (Abbas Kiarostami in memoriam), 10 Jan 2017

Revisited a masterpiece by Abbas Kiarostami (1940–2016). I confess I was not in the right wavelength when I saw Where Is the Friend's Home for the first time, and my Kiarostami conversion took place with the more conventionally accessible Close-Up. This time I did not feel at all this to be "slow cinema". Instead, I felt a high intensity, even suspense, which is finally released in the very last shots of the movie.

This film is a soul battle in the hearts of little children in a poor village. An authoritarian teacher threatens his pupils with expulsion if they fail. When Ahmad accidentally takes his mate Mohamad-Reza's school exercise book, he puts him in great danger, and his is a desperate journey to save him.

Kiarostami's approach is direct and laconic. The performances of the children are astonishingly poignant and unaffected. One might call this a slight narrative, if there were not such gravity at play. A sense of a wider resonance is omnipresent. This quest grows into a cross-section of society. There is also a metaphysical dimension which is not incompatible with a sacred interpretation.

We see the severity in the world of the grown-ups and the generosity in the world of the children. Ahmad's big adventure is a lesson in solidarity.

The cinematography by Farhad Saba is stark and refined. The composition is devout, sometimes enigmatic (the wind in the sheets).

The print is brilliant and looks like it has been struck directly from the original negative. The colour is perfect.

OUR PROGRAM NOTE BY SATU LAAKSONEN:

Abbas Kiarostamin (s. 1940 Teheranissa) tausta on erittäin monipuolinen: hän on sekä kuvataiteilija, graafikko, valokuvaaja, käsikirjoittaja että mainoselokuvien tekijä. Pitkiä elokuvia hän on tehnyt urallaan kaksitoista ja lyhytelokuvia melkein saman verran. Länsimaissa Kiarostami tuli ensi kertaa tunnetuksi Locarnon festivaaleilla 1989, jolloin hänen elokuvansa Missä on ystävän talo palkittiin. Siitä lähtien hänen elokuvansa ovat jatkuvasti kiertäneet eri puolilla maailmaa, ja parast'aikaakin hänelle on menossa kunnianosoituksia useissa Euroopan maissa. Varsinkin Ranskasta hän on löytänyt hengenheimolaisia, ja "Cahiers du Cinéma" – ja "Positif"- lehdet ovat omistaneet hänen tuotannolleen ja haastatteluilleen vuosien varrella runsaasti palstatilaa.

Missä on ystävän talo tapahtuu pohjois-iranilaisessa Kokerin kylässä, ja kaikki sen näyttelijät ovat amatöörejä, joilla ei aiemmin juurikaan ollut kosketusta elokuvaan. Päähenkilöinä on kaksi pikku-poikaa: Mohoma-Reza ja Ahmad. Mohamamad-Reza on huolimaton kaveri, joka ei tee kotiläksy-jään niille tarkoitettuun vihkoon. Vimmastunut opettaja uhkaa häntä erottamisella, jos asia vielä toistuu. Mutta käykin niin, että Ahmad vie vahingossa kotiinsa Mohama-Rezan vihon. Hän huolestuu koulutoverinsa puolesta ja haluaisi lähteä etsimään tämän kotikylää ja kotitaloa voidakseen korjata erehdyksen. Mutta aikuisilla on tuhat tehtävää Ahmadille, häntä torutaan lakkaamatta, hän harhailee hädissään lapsen tarpeille kuurojen ja sokeiden aikuisten maailmassa. Kun hän lopulta löytää oikean kylän, ilta on jo koittanut ja jokin estää häntä jatkamasta perille asti. Mutta koulupäivän koitettua hän silti pelastaa ystävänsä…

Abbas Kiarostami on usein maininnut italialaisen neorealismin ja eritoten Roberto Rossellinin tärkeänä vaikuttajanaan. Jäljet voidaan nähdä myös elokuvassa Missä on ystävän talo, mutta tarinaa ei ole syytä ottaa liian realistisesti: kuten kaikki Kiarostamin teokset sekin on ankkuroitunut syvälle Iranin omaan kirjalliseen ja taiteelliseen perintöön, ja jo sen alkuteksteissä mainitaan tärkeä iranilainen runoilija Sohrab Sepehri (k.1980), jonka runosta "La Demeure de l'Ami" elokuva on saanut innoituksensa. Kiarostamin mukaan Ahmadin juoksu rinnettä ylös ja alas symboloi ponnistusta, jonka kohteena kyliä erottavan kukkulan huipulla kohoaa puu – ystävyyden symboli. "Ystävä" on myöskin yksi Profeetan nimistä.

Länsimaiselle katsojalle Missä on ystävän talo antaa kirkkaan, kiehtovan ikkunan iranilaiseen arkeen, mutta samalla siinä kokee välittömän samaistumisreaktion. Kaikki me olemme olleet ahmadeja, sillä matkallaan aikuisten maailmassa Ahmad elää jokaisen lapsen peruskokemukseen kuuluvan kauhun: täyden yksinäisyyden, isojen ihmisten tylyyden ja ymmärtämättömyyden, omien tarpeiden nollaamisen, polttavan löytämisen pakon. Kiarostamin elokuvan raikkaus ja voima nousee luottamuksesta lapsiin, jotka vanhojen tabujen ja määräysten alla noudattavat aidosti tunteitaan, raivaavat oman tiensä tulevaan ja oppivat ratkaisemaan ongelmansa.

– Satu Laaksonen, 1996
Lähteitä: Cahiers du Cinéma 493 juillet-août 1995.

No comments: