Thursday, December 31, 1992

1992

Checklist: some of the films I saw theatrically in 1992

9.1.1992 15.00 Jääkärin morsian (1931) special screening for Jukka-Pekka Palo, Hillevi Lagerstam, Helena Ylänen, SEA screening room at Pursimiehenkatu
10.1.1992 17.00 The Addams Family, Barry Sonnenfeld, Forum 1
11.1.1992 Barton Fink, Joel Coen, President
12.1.1992 20.00 Strangers on a Train, Alfred Hitchcock, Orion - the start
12.1.1992 21.00 Harley Davidson & Marlboro Man, Simon Wincer, Bio Rex
13.1.1992 20.30 Homicide, David Mamet, Forum
14.1.1992 17.00 Sweet Sweetback's Baadasssss Song, Melvin Van Peebles, Orion
14.1.1992 19.00 The Men Who Made the Movies: Howard Hawks, Richard Schickel, Orion
15.1.1992 17.00 Jääkärin morsian (1931), Kalle Kaarna, Orion - believed lost, the film, still missing one reel, was screened to a sold-out house
22.1.1992 17.00 Early Finnish sound cinema in the transitional year 1931: Finnish film sound pioneer Kurt Vilja introduced by Kaarle Stewen, Orion
- surviving footage of Sano se suomeksi, Yrjö Nyberg, Orion
- Kuisma ja Helinä, Kalle Kaarna, Orion
23.1.1992 17.00 Boyz n the Hood, John Singleton, Bio Bio
23.1.1992 19.00 Billy Bathgate, Robert Benton, Bio Rex
23.1.1992 21.00 O. Henry's Full House, Henry Hathaway, Howard Hawks, Henry King, Henry Koster, Jean Negulesco, Orion
25.1.1992 15.00 Sibling Rivalry, Carl Reiner, Forum
26.1.1992 16.00 Professori Uuno D.G. Turhapuro, Ere Kokkonen, Orion
28.1.1992 21.00 Nikita, Luc Besson, Maxim
29.1.1992 17.00 Kaikki rakastavat, Valentin Vaala, Orion
30.1.1992 17.00 Gentlemen Prefer Blondes, Howard Hawks, Orion
30.1.1992 19.00 Land of the Pharaohs, Howard Hawks, Orion, print with magnetic sound

4.2.1992 19.15 Gli uomini, che mascalzoni..., Mario Camerini, Orion
5.2.1992 17.00 Vaimoke, Valentin Vaala, Orion
5.2.1992 19.00 Il signor Max, Mario Camerini, Orion
7.2.1992 12.30 Fauno, Febo Mari, nitrate print viewed with Gian Piero Brunetta, SEA flatbed at Pursimiehenkatu, a very valuable print
7.2.1992 17.00 Desiderio, Marcello Pagliero, Roberto Rossellini, Orion, with Gian Piero Brunetta, a rare long nitrate print
11.2.1992 17.00 I bambini ci guardano, Vittorio De Sica, Orion
11.2.1992 21.00 Red Line 7000, Howard Hawks, Orion

Thursday, December 24, 1992

Aho & Soldan 4

Dokumenttiklassikoita IV (koonnut Lauri Tykkyläinen)
Suomi nousee (1941)
Kaikki kansa talkootöissä (1941) a brilliant print
Suomalaiset lapset matkustavat Ruotsiin (1942) very impressive
Tapiolan tanhuvilla / Hyvää vauhtia metsätöille (1945) beautiful print, great documentary
Kaikkien aikojen vappu (1946) a good print
Porvoo – kirjojen kaupunki (1946) beautiful print
Tehdas ja ihminen (1947)
Laulu meren kaupungista (1950)

Thursday, December 17, 1992

Aho & Soldan 3

Dokumenttiklassikoita III (koonnut Lauri Tykkyläinen)
[Kaunis pääkaupunkimme (1937) - I did not see]
Ohran tarina (1936) early sound
Verraton menemään (1937) grayish print, early sound
Kotoinen pellavamme (1938) a better print
Kaikki matkustavat (1938)
Varsasta kilpahevoseksi (1938) silent
Vuoriöljy nykyaikaa palvelemassa (1938)
Maailman suurin tukkisavotta (1938)
Sisua ja sitkeyttä (1938)
Puolueettomuusvartiointia (1939)
Vårt land (1940)

Thursday, December 10, 1992

Aho & Soldan 2

Dokumenttiklassikoita II (koonnut Lauri Tykkyläinen)
Aulanko-Hämeenlinna (1932) silent, good image
Vauhtia – tempo 1-2. A Film Rhapsody of Manufacture (1934) silent
Suomenlahdelta Laatokalle (1935) silent
Päijänne (1933) silent
Kaakko-Junnon paranemistaikoja (1935) silent
Elokuvaaja kesälomalla (1936) silent
Huomispäivän leipä (1936) silent
Tuuli vetää (1936) silent
Petsamojoki (1937) silent
Talvinen Koli (1935) silent

Thursday, November 12, 1992

Aho & Soldan 1

Dokumenttiklassikoita I (koonnut Lauri Tykkyläinen)

Fordson traktorikaravaani Suomessa 1925 (1926) 16 mm
Jean Sibelius kodissaan (1927) toned
Lintukuvaaja kertoo (1945) 16 mm, sound
Suomen puu- ja paperiteollisuus (1930) 35 mm, toned

Sunday, October 18, 1992

Le Giornate del Cinema Muto, Pordenone, 10–18 October 1992


Jean Grémillon: Gardiens de phare / The Lighthouse Keepers (FR 1929). Print: Komiya Collection.

Pordenonen Le Giornate del Cinema Muto oli elokuvallinen supertankkaus sekä ohjelmatarjontansa että kontaktimahdollisuuksiensa puolesta. Paikalla oli elokuvatutkijoiden, -historioitsijoiden, -arkistoihmisten ja elokuvaklassikoiden esittäjien kuka kukin on.

Juhlille ominaiseen kunnianhimoiseen tapaan tavoitteena oli elokuvan historian ensimmaisen kolmanneksen uudelleenarviointi. Pääsarjat oli valittu uraauurtavista aiheista, sellaisista, joita ei ole aikaisemmin toteutettu tai ei ainakaan näin perusteellisest. FRANK BORZAGEN varhaistuotanto oli ensi kertaa koottu mahdollisimman täydellisenä nähtäväksi. WALT DISNEYN Laugh-O-Gram-, Alice- ja Oswald-sarjat oli koottu ensi kertaa yhteen. ÉCLAIR, Ranskan elokuvateollisuuden alkuvaiheen kolmas suuryhtiö, oli saanut ensi kertaa osakseen laajan retrospektiivin. KOMIYA COLLECTION, japanilaisen elokuvakeräilijän ainutlaatuisia aarteita sisältävä kokoelma, oli ensi kertaa esillä Euroopassa. Kaikissa elokuvissa oli elävä musiikkisäestys, joissakin erikoisesityksissä kokonaisen orkesterin voimin.

Tapahtuma oli katselmus maailman elokuva-arkistojen työhön ja väliaikatiedotus varhaisten elokuvaklassikkojen restauroinnin ja kopiosaatavuuden tilanteesta. Esitettyjen elokuvien kopiosaatavuustiedot oli julkistettu. Erikoistilaisuuksissa olivat esillä EY:n suuri Lumière-niminen restaurointiprojekti, yleiseurooppalainen filmografiahanke, mykän elokuvan tutkijoiden Domitor-yhdistys, Clyde Jeavonsin esittelemä National Film Archiven Missing Believed Lost: The Great British Film Search -hanke ja Tokion The National Film Centerin työ. Tokion asiantuntijat sanoivat, että japanilaisista elokuvista ennen vuotta 1945 96% on tuhoutunut.

Erikoisvieraana oli Walt Disneyn ensimmäinen tähti Virginia Davis, joka 4-vuotiaana debytoi elokuvassa ALICE’S WONDERLAND (1923).

Tapahtuman yhteydessä julkaistiin neljä kirjaa: Russell Merrittin ja J. B. Kaufmanin Walt In Wonderland: The Silent Films Of Walt Disney, Frank Borzage -aiheinen kirjan laajuinen Griffithiana n:o 46, Éclair-yhtiöön keskittynyt kirjan laajuinen Griffithiana n:o 44/45 sekä samoin Éclair-yhtiöön keskittynyt kirjan laajuinen 1895-aikakauskirjan n:o 12.

Kirjoitin festivaalista artikkelin Aamulehteen 21.10.1992.

KATSELURAPORTTI

FRANK BORZAGE

Frank Borzage ohjasi ennen äänielokuvaa 57 elokuvaa, joista 24 on säilynyt (jotkin niistä vain katkelmina), ja lisäksi hän esiintyi näyttelijänä yhtä monessa elokuvassa. Hänen varhaiset elokuvansa olivat ronskilla tavalla viehättäviä ja alkuvoimaisia. 1920-luvun lopussa hän kohosi mestaruuteen (LAZYBONES, 7TH HEAVEN, THE RIVER, LUCKY STAR).

*** THE PITCH O’ CHANCE (Mustang 1915), 26’. Viriili, humoristinen western, jossa uhkapeluri Borzage voittaa rahat ja naisen.

*½ LIFE’S HARMONY (Flying A 1916), 46’. Päähenkilöina vanha ja nuori urkuri. Nuoremman veli on etsintäkuulutettu rikollinen. Juoneen liittyy arvokas urkupatentti.

*** NUGGET JIM’S PARDNER (Mustang 1916), 26’. Karski, humoristinen tarina kullankaivajien maailmasta. Borzage itse esiintyy kullankaivajan apulaisena, joka pelastaa tämän tyttären joutumasta saluunalinnuksi.

*** UNTIL THEY GET ME (Triangle 1917), 63’. Viehättävä tarina Kanadasta päähenkilöinä ratsupoliisi, karkulaistyttö josta tulee varuskunnan lemmikki, ja poliisin etsimä mies joka ei ole pohjimmiltaan roisto (“in an unsettled moment for harried nerves the man became a fugitive to be hunted”).

*** THE GUN WOMAN (Triangle 1918), 60’. “Each man kills the thing he loves”. Texas Guinan, Mae Westin esikuva, on hyvä The Tiger nimiroolissa karskina saluunaemäntänä karusti kiehtovassa lännentarinassa.

**½ BILLY JIM (Fred Stone 1922), 55’. Karjatilan suuromistajaa luullaan pummiksi ja rosvoksi, kun hän tuhlailee suuria rahasummia hotellissa ilman alkeellisiakaan tapoja. Hän ratkoo rikoksen ja saa naisen.

** BACK PAY (Cosmopolitan/Paramount 1922), 84’. Pikkukaupungin tyttö löytää makean elämän New Yorkista. Kun vanha ystävä haavoittuu kuolettavasti maailmansodasta, hän nai tämän tämän elämän loppuviikkojen ajaksi.

? THE GOOD PROVIDER (Cosmopolitan/Paramount 1922), 7’ katkelma. Vanhan miehen ja vaimon keskustelu.

*** THE VALLEY OF SILENT MEN (Cosmopolitan/Paramount 1922), 47’, vajaa. James Oliver Curwoodin tarinasta. Alma Rubens erinomainen ratsupoliisien Kanadaan sijoittuvassa jännitystarinassa. Hienosti rakennettu mysteerin ilmapiiri. Huikea pako halki jäätiköiden ja lumipeitteisten vuorien kohti “hiljaisten miesten vartioimaa laaksoa”.

** THE PRIDE OF PALOMAR (Cosmopolitan/Paramount 1922), 104’. “Spanish adventurers built a dreamy civilization in California”. Don Miguel pelastaa selvitystilaan joutuneen perintötilan perikadosta. Zorromaisia käänteitä. Elämän lamppu: “It will never go out until the last of the line is dead. May it shine forever”.

** THE NTH COMMANDMENT (Cosmopolitan/Paramount 1923), 58’ epätäydellinen. Nainen kahden miehen loukussa: toinen jonka hän nai on köyhä ja sairas, toinen on menestyvä salonkileijona. Ravintolan tanssijattarena nainen tienaa sairaalle reppanalle rahaa. “Everythin’s fair, darlin’, in love. All the rules aren’t written down in the Ten Commandments”.

** SECRETS (Joseph M. Schenck/First National 1924), 83’, epätäydellinen.
Miehen ollessa kuolinvuoteella vaimo (Norma Talmadge) elää päiväkirjansa äärellä heidän elämänsä tarinan. “Jos hän kuolee, minunkin elämäni on lopussa”. Alkaa tukahduttavasta Euroopan sääty-yhteiskunnasta, etenee rajaseudun raakaan todellisuuteen Amerikassa, jatkuu kohoamisena yhteiskunnan huipulle.

** THE LADY (Joseph M. Schenck/First National 1925), 86’, epätäydellinen.
Marseillelaisessa satamakapakassa emäntä (Norma Talmadge) muistelee menneitä. “Once I dreamed being a lady”. Tanssijatar meni hienon herran kanssa naimisiin, tämä hylkäsi hänet, ja nainen antoi poikansa pastoriperheen kasvatettavaksi. Sattumalta poika, nyt nuori sotilas, kulkeutuu bistroon. “Thank God my boy is a gentleman”. “Because his mother happens to be – a lady”.

*** DADDY’S GONE A-HUNTING (Metro-Goidwyn 1925), 60’. Taiteilijaisä lähtee Pariisin boheemimaailmaan, josta hän kuvittelee ammentavansa “luomisvoimaa”. Palattuaan hän on vieraantunut vaimosta ja pikku tyttärestä (Alice Joyce ja Virginia Marshall erinomaisia). Avioliiton särkymisen hieno kuvaus. Vaimon miesystävä: “Rakastan vaimoanne ja otan hänet teiltä pois jos voin”. Eron jälkeen mies kokee kirkastumisen. “Minun oli tapettava rakkauteni löytääkseni itseni uudelleen”. Tytär kuolee onnettomuudessa. Järkyttyneet vanhemmat kohtaavat toisensa.

** THE CIRCLE (Metro-Goldwyn 1925), 75’, W. Somerset Maughamin näytelmästä. “Man may select a wife – but he better be careful whose wife he selects”. Cheney Castle. 30 vuotta sitten nuori emäntä karkasi toisen miehen kanssa. “She loved and she dared”. Nyt uusi nuori emäntä (Eleanor Boardman) harkitsee samaa. Vieraaksi on kutsuttu silloiset karkulaiset joista ei ole sen koommnin kuultu. Vanhenemisen shokki.

*** LAZYBONES (Fox 1925), 78’. Foxin tuottama maaseutu-Amerikan klassikko, emotionaalisesti väkevä tarina keskushenkilönään monumentaalinen laiskuri Lazybones (Buck Rogers). John Fordìn Will Rogers -elokuvien sukua, toisaalla tulee mieleen Jean Renoir.

? THE FIRST YEAR (Fox 1926), 65’ (alku näkemättä). Komedia nauratti yleisöä kovasti. Vaimosta näyttää ensimmäisen aviovuoden aikana, että mies on täysi katastrofi ja kilpakosija yliveto. Välirikon jälkeen asetelma muuttuu päinvastaiseksi.

* “MARRIAGE LICENSE?” (Fox 1926), 70’. Aatelissukuun nainut lasta odottava nainen (Alma Rubens) ottaa eron. “En halunnut vauvan kasvavan ympäristössä joka on täynnä ilkeyttä”. 20 vuotta myöhemmin Robert – poika, joka ei tiedä taustastaan mitään – haluaa sotilasuralle, ja äiti uhrautuu liittymään takaisin hänet hylänneeseen sukuun.

*** STREET ANGEL (Fox 1928), 117’, huono 16 mm:n kopio. “Souls made great through love & adversity”. Tapahtuu Napolissa, pääosissa Janet Gaynor (Angela, joka on vähällä ajautua prostituutioon) ja Charles Farrell (Gino, maalari jonka Angela innostaa mestaruuteen).

**** THE RIVER (Fox 1928), 49’, vajaa. Eroottinen klassikko, Talveksi tyhjäksi jätetty vesivoimualatyömaa. Jäljelle jäävät vain nainen (Mary Duncan) ja mies (Charles Farrell). Nainen on kokenut kaiken (“I’ve learned that life is better alone”), mies ei paljon mitään. Nainen katselee kun mies ui alasti. Mies myöhästyy viimeisestä junista. Mies vilustuu pahasti lumimyrskyssä, nainen lämmittää tämän eloon vartalollaan.

II WALT DISNEY

Walt Disneyn n. 90 mykkäelokuvasta on säilynyt 55. Ne nähtiin Pordenonessa lähes kaikki. 19-vuotiaan Disneyn mielikuvitusmaailmassa näkyy jo yhteys tuleviin suurteoksiin. 1920-luvun Disney-piirretyt ovat tekniikaltaan yksinkertaisempia kuin tulevat elokuvat, mutta fantasialtaan yhtä hulluja ja hillittömiä. Piirroselokuvan klassikoiden peruskeksinnöt näkyvät niissä jo suurimmaksi osaksi. Viimeisissä Alice-elokuvissa kuvakentän dynamiikka ja joustava liikkeen hallinta on pitkälle vietyä.

* NEWMAN LAUGH-O-GRAMS (1921), 5’. 19-vuotias Walt Disney esiintyy itse määrätietoisena piirtäjä-liikemiehenä ensimmäisessä elokuvassaan, jonka hän on suureksi osaksi myös itse piirtänyt. Alkeellista tyyliä.

*½ LITTLE RED RIDING HOOD (GRANDMA STEPS OUT) (1922), 10’. Modernisoidussa Punahilkassa liikutaan autolla ja lentokoneella ja käydään elokuvissa.

** THE FOUR MUSICIANS OF BREMEN (1922), 8’. Karkotetut soittoniekat saavat kalat ja sammakot tanssimaan, miekkakala jahtaa kissaa, ja sotajoukon hyökätessä kissa torjuu kuulat hännästään tekemällä mailalla. Kissa kuolee kahdeksan kertaa, mutta yhdeksäs henki pelastuu ollessaan jo lentämässä taivaalle.

** PUSS IN BOOTS (1922), 9’. Ideoinniltaan kunnianflimoista työtä. Oudot patsaat kuninkaan puistossa, kissa jonka häntä muuttuu kysymysmerkiksi, elokuvakäynti (“Rodolf Vaselino in Throwing The Bull”), idea iskee kissaa päähän, aika lentää (lentäviä kelloja), “The Masked Toreador Vs. The Big Bull”, härkätaisteluvoitto radiohypnoosin avulla.

**½ CINDERELLA (1922), 8’. Karhujen tanssikohtauksessa ensi kertaa tuttua Disney-tunnelmaa. Elokuva on mykkyydestään huolimatta melkein piirretty musikaali. Prinssi seuraa Tuhkimon jalanjälkiä suurennuslasin ja ajokoiran kanssa.

**½ TOMMY TUCKER’S TOOTH (1922), 10’. Hammasvalistuselokuva. Kekseliäästi animoituja ideoita: miten lika pilaa hampaita ja miten pienestä reiästä kasvaa iso. Piirretyt happopaholaiset. Hampaansa hoitanut Jimmy saa työpaikan, hoitamaton Tommy ei. "Good appearance shows you take pride in yourself and will take pride in your job".

ALICE IN CARTOONLAND

*** ALICE’S DAY AT SEA (1924), 10’. Merenalainen fantasia: tanssivia merenolentoja; miekkakala- ja mustekalavitsejä.

*** ALICE HUNTING IN AFRICA (1924), 7’. Absurdeja vitsejä: reikä nukkuvan sarvikuonon läpi, kamelin kaula muuttuu portaiksi, hiiri säikäyttää norsun, luoti osuu petolintuun joka menettää kaikki sulkansa, leopardin täplät putoavat haamukuvana.

*** ALICE’S SPOOKY ADVENTURE (1924), 8’. “Spookville Open Air Concert”. Haamujen huhut tanssialset. Vrt. Skeleton Dance.

*** ALICE’S WILD WEST SHOW (1924), 10’. Alice on The Gun Woman. Intiaanit ajavat takaa postivaunuja. Sheriffi Alice kukistaa konnat.

*** ALICE’S FISHY STORY (1924), 8’. Kaikki muut saavat ongeila kaloja paitsi Alice, joka unissaan siirtyy Pohjoisnavalle. Julius kohtaa miekkakalan avannon alaisessa maailmassa.

*** ALICE AND THE DOG CATCHER (1924), 10’. Rankkurit vievät kulkukoirat keskitysleiriä muistuttavalle makkaratehtaalle. Alice räjäyttää koiravankilan, ja koirat pääsevät vapaiksi, jotkut tosin jo aavemaisiksi makkarapötköiksi muuttuneina.

*** ALICE THE PEACEMAKER (1924), l0’. Alice taivuttelee tappelevat lehdenmyyjäpojat sovintoon kertomalla kissan ja huren taistelusta.

*** ALICE GETS IN DUTCH (1924), 10’. Muste roiskuu koulun luokassa, Alice joutuu nurkkaan häpeämään, ja aikaa piirretty uni, jossa iloiset eläimet tanssivat, nuotit juuttuvat saksofonuin ja nuotit pelleilevät viivastolla.

*** ALICE THE PIPER (1924), 10’. Kuningas palkkaa Alicen ja Juliuksen karkottamaan hiiret. He saavat pillillä hiiret tanssimaan, mutta vasta pölynimuri tepsii todella. Kun paikkio osoittautuu liian pieneksi, Alice ja Julius imevät imuriin kuninkaankin kimpsuineen ja kampsuineen.

*** ALICE AND THE THREE BEARS (1924), 10’. Kun Alice ja Julius saapuvat kolmen karhun taloon, kissa menettää kahdeksan henkeään ja XXX-juomaa nauttinut yhdeksäs pelastaa Alicen sirkkelistä.

*** ALICE GETS STUNG (1925), 10’. Kissa jahtaa kaniinia mielipuolisessa takaa-ajotarinassa, joka muistuttaa Väiski Vemmelsäärtä.

*** ALICE SOLVES THE PUZZLE (1925), 10’. Ratkaistessaan ristisanatehtävää Alice näkee näkee unen, jossa monenlaiset hirviöt jahtaavat Julius-kissaa. Puhekuplan HELP-sana jysähtää kissan päähän.

*** ALICE THE TOREADOR (1925), 8’. Velton härän jäsenet irtoilevat, niitä joudutaan pitämään kasassa naruilia ja iaastarilapuilla, ja nukkuva otus työnnetään areenalle rulialuistimilla. Vrt. Ferdinand-härkä.

*** ALICE CANS THE CANNIBALS (1925), 7’. Hieno abstrakti näky myrsky-yöstä. Laiha norsu lihoo juonialla altaan tyhjäksi. Alice kukistaa kannibaalit pilaantuneilla strutsinmunilla.

*** ALICE’S EGG PLANT (1925), 10’. Julius on kanatarhan ankara isäntä. Trotskin näköinen Little Red Henski lietsoo kanoja munimislakkoon. Alice laukaisee tilanteen.

*** ALICE LOSES OUT (1925), 10’. Hotellinpitäjiksi ryhtyneiden Alicen ja Juliuksen elämän tuhoaa sika-asiakas.

*** ALICE GETS STAGE STRUCK (1925), 6’. Lasten Setä Tuomon tupa -näytelmässä superkonna Simon Legreellä on kilttejä verikoiria. Alice pyörtyy lunta markkeeraavien sanomalehtien pudotessa pinkkana hänen päähänsä. Unessa hän nakee Simon Legree -karhun jahtaavan Setä Tuomo -kissaa. Kissa panee karhun syömään sanansa kirjaimellisesti.

*** ALICE WINS THE DERBY (1925), 7’. Auto-hevos -kilpa-ajossa autot käyttäytyvät kuin hevoset. Hevososuudessa Juliuksella on konehevonen, joka on niin tehoton, että Julius joutuu vetämään ja työntämään sitä lisätäkseen vauhtia.

*** ALICE’S TIN PONY (1925), 9’. Seikkailuja rautatiellä, jossa junat käyttäytyvät kuin elävät olennot. Jalkapuoli karhukorsto keskeyttää hiirten tanssiaiset saluunassa.

*** ALICE CHOPS THE SUEY (1925), 8’. Mustepullon henki piirtää kissan ja Alicen ja heidän maisemakseen Chinatownin. Kiinalaiset nuotit muuttuvat tanssiviksi rotiksi. Takaa-ajossa nähdään moonwalk-askelia. Huimia tikaritemppuja.

*** ALICE IN THE JUNGLE (1925), 8’. Viidakkohulluttehua: leijonan uhatessa Julius huutaa apua, mutta leijona tuhoaa puhekuplan. Artynyt Julius kiskoo leijonan kidan kautta ulos. (Vrt. Tex Avery: Slap Happy Lion.)

*** ALICE ON THE FARM (1925), 8’. Julius kiinnittää ylipitkän mäyräkoiran häntään haravan, jotta tämä voi rapsuttaa selkäänsä. Hän lypsää lehmän imurilla kokonaan. Hän tekee kepeistä ja penkistä mekaanisen hevosen, joka hajoaa, ja jäljelle jää pelkkä liike.

*** ALICE RATTLED BY RATS (1925), 8’. Guard the house while I’m gone." Kissa putosi home brew -saaviin ja näki juopponäkynään miten talosta tuli hiirten tanssiaisten tenintellyskenttä.

*** ALICE PICKS THE CHAMP (1925), 8’. Nyrkkeilykehässä. Karhun nyrkki särkyi kilpikonnan kilpeen. Kissa pullisteli lihaksiaan; myös hännän lihakset pullistuivat. Raaka touhu osittain kuvattu subjektiivisella kameralla. Karhu iski niin lujaa, että nyrkki upposi seinään. Toiselta puolen paljastui kylpevä lehmä,

*** ALICE’S BALLOON RACE (1926), 7’. Iloista musisointia. Väsynyt tykki veltostuu aina laukauksen jälkeen. Fysiikan lakeja noudatetaan harvinaisen vähän. Hidas sytytys -idea pitkälle kehiteltyä. Puhekuplat osallistuvat monin tavoin fyysiseen toimintaan.

*** ALICE’S ORPHAN (1926), 8’. Tanssin hurmaa luistinradalla. Rannalta löytyy orpo kissanpentu, jonka hoitoon liittyy monia vitsejä (sottaus ruokapöydässä, ym.).

*** ALICE’S MYSTERIOUS MYSTERY (1926), 8’. Pitemmälle viety kehittely elokuvasta Alice And The Dog Catcher. Ihmeellisiä muodonmuutoksia. Rankkurit kaappaavat koinia makkaratehtaan kuolemanselleitlin. Pappi lukee tuomituille aamenen. Koirat kokevat ylösnousemuksen makkarapötköinä.

* CLARA CLEANS HER TEETH (1926), 8’. Ei yhtä isotöinen kuin Tommy Tucker’s Teeth, Hampaanhoito-opetuselokuvassa Claran uni nähdään animaationa: hammasharja ym, ovat eläviä olentoja.

*** ALICE IN THE WOOLLY WEST (1926), 7’. Ratsastaessaan Julius tekee taitotemppuja hevosen päällä. Mielipuolinen postivaunujen takaa-ajo. Hevosen osat ovat käännettävissä. Loistava tyylitelty ammuskelujakso. Takaa-ajo kivikossa, jossa karhu ja kissa näkyvät monessa kohdin samanaikaisesti.

*** ALICE AND THE FIREFIGHTER (1926), 7’. Paloharjoitus: palosotilaskissat säntäävät liikkeelle. Vauhdikas liike, riuska, dynaaminen kuvallinen tila.

*** ALICE HELPS THE ROMANCE (1926), 6’. Epäonninen kosija Julius yrittää itsemurhaa, mutta sekin epäonnistuu. Julius näyttää Alicelle särkyneen sydämensä. Mutta kun kaikki kulkukissanpennut huutavat kilpakosijalle “isä” kissaneito nyrpistää ja pyllistää tälle, Mahtavat loppupusut.

*** ALICE’S BROWN DERBY (1926>, 8’. Julius osallistuu raveihin konehevosellaan. Sen ruumiinosat liikkuvat eri tahtia. Julius tekee hännästään jousen. Saa hyökkäävän korpin siivistä lisäapua.

*** ALICE AT THE RODEO (1927), 7’. Julius yrittää päästä tikkailla vikuroivan konin päälle. Liimaa itsensä satulaan. Menettää takapuolensa. Mieletön takaa-ajo ja tappelu.

***½ ALICE’S CIRCUS DAZE (1927), 6’, kaunis kopio. Tässä ei ole juuri juonta eikä logiikkaa, mutta plastisena toteutuksena (hullu tanssiva sirkus) työ on poikkeuksellisen kaunis.

***½ ALICE THE WHALER (1927), 8’. Tanssiva valaanpyyntialus. Kuorsaajan vatsa soittaa haitaria. Nyljetty kananpoika yrittää kanata soppakattilasta. Vuohi on naulattava kanteen jotta voidaan lypsää. Animaation muuttuminen joustavanunaksi näkyy tässä.

*** ALICE IN THE BIG LEAGUE (1927), 6’. Hiiret yrittävät päästä pommilla sisään baseball-kentälle. Vauhdikasta toimintaa. Baseball-ottelussa pallo lentää omia reittejään, pelaajilla on ihmevempaimla ja aktiivinen yleisö viskelee kentälle omaa kamaansa.

OSWALD THE LUCKY RABBIT

*** TROLLEY TROUBLES (1927), 8’. Huvittava raitiovaunu levenee ja kapenee,
luikertelee ja hyppii, saa työntöapua pässiltä ja moiskahtaa lampeen.

** GREAT GUNS (1927), 8’. Oswald pussaa juoksuhaudassa mielitietyn kuvaa. Tykki veltostuu ammuttuaan. Ilmataistelu muistuttaa lintujen tappelua. Oswald lentää kuulan matkassa. Hän räjähtää kappaleiksi, mutta mielitietty sairaanhoitaja kokoaa hänet uudelleen sekoittinten avulla.

*** THE MECHANICAL COW (1927), 8’. Oswaldin kaveri on koneellinen lehmä, joka on erittäin aamu-uninen. Se on hänen liikkuva meijerinsä ja monipuolinen ajopelinsä ojentuvine vieterikauloineen villissä takaa-ajossa.

*** THE OCEAN HOP (1927), 8’. Mielipuolinen lentokilpailu omituisine lentovempaimineen. Susi liimaa Oswaldin koneen maahan. Potkuri ja siivet katoavat. Mäyräkoirasta uusi lentopeli. Susi kääntää ilmassa olevan ohuen tienviitan ja piiloutuu itse sen taakse.

*** RIVAL ROMEOS (1928), 8’. Pukki syö Oswaldin nuotit, mutta muuttamalla pukin hännän veiviksi Oswald tekee siitä posetiivin. Oswaldin takamukseen ilmestyy teksti “The End”.

*** FOX CHASE (1928), 8’. Oswald yrittää nousta tikkailla hevon päälle. Kettu juoksee mäyräkoiran solmuun. Oswald kääntyy kesken kaiken vaihtamalla hevosen pään ja hännän paikkaa.

*** BRIGHT LIGHTS (1928), 7’. Lemmenkipeä Oswald ihastuu shimmykuningatar Zuluun. Hän hajoaa osiksi, monistuu, putoaa tiikerin häkkiin, hänen housunsa putoavat ja jalkansa venyvät. Leijonan uhatessa hän sinkoutuu suoraan kohti kameraa niin että suuaukko muuttaa koko kuva-alan mustaksi.

*** OH WHAT A KNIGHT (1928), 8’. Lemmekäs ritari Oswald soittaa haitaria linnan neidolle aasin selässä. Oswald delegoi kaksintaistelun varjolle, haarniska aukeaa purkinavaajalle, neidon hame toimii laskuvarjona.

MICKEY MOUSE

***½ PLANE CRAZY (1928), 7’. Ensimmäinen Mikki-elokuva.

*** GALLOPIN’ GAUCHO (1928), 7’.

***½ STEAMBOAT WILLIE (1928), 7’. Ensimmäinen levitykseen tullut Mikki-elokuva.

II B NON DISNEY OSWALD

*** Rudolf Ising & Rollin “Ham” Hamilton: HIGH UP (1928), 8’. Hassuja sirkustemppuja, outoja muodonmuutoksia, narulla Oswald halkeaa kahtia, alushame laskuvar jona.

** Friz Freleng & Rudolf Ising: FIERY FIREMEN (1928), 8’. Kaikkien osien korvattavuus. Oswald pelastaa valtavan gorillan.

** Friz Freleng & Rudolf Ising: HOMELESS HOMER (1928), 8’. Pelastettu kulkukissan pentu osoittautuu kauhukakaraksi. Oswald liiskaantuu lopulta.

Walter Lantz & Tom Palmer: YANKY CLIPPERS (1928), 8’. Parturi-Oswald tuhoaa asiakkaidensa ulkonäön.

III ÉCLAIR

Ranskan kolmas johtava elokuvayhtiö vuosina 1907–1918 oli Éclair, joka huippukautenaan laajensi tuotantonsa myös Yhdysvaltoihin. Éclair lopetti toimintansa elokuvatuotannossa toisin kuin Gaumont ja Pathé, mutta sen panos ranskalaisen elokuvateollisuuden aineelliseen pohjaan (studiot, laboratoriot ja laitteet) jatkuu yhä. Yhtiön huomattavin ohjaaja oli Victorin Jasset. Se tuotti maailman luultavasti ensimmäiset seikkailusarjafilmit Nick Carter, Zigomar ja Protéa – ne edeltävät Feuilladen Fantomasia ja Judexia ja niistä johtaa suora linja James Bondiin ja Indiana Jonesiin. Ne ovat kineettistä toimintaa vailla motivaatiota ja psykologiaa. Éclair lienee tuottanut myös ensimmäiset jatko-osanumerolla varustetut elokuvat. Éclairin vakiokoomikot Gontran, Gavroche, Willy ja Pétronilie saivat myös omat sarjansa. Éclair oli täyden palvelun tuotantoyhtiö. Se valmisti kaikkea tieteellisistä dokumenteista klassikkofilmatisointeihîn ja Émile Cohlin animaatioihin.

* Victorin Jasset: NICK CARTER, LE ROI DES DETECTIVES. 1ERE SERIE: LE GUET-APENS (Väijytys, 1908), 9’. Pierre Bressol on Nick Carter. Ilmeisesti maailman ensimmäisen toimintasarjafilmmn ensimmäinen osa. Erittäin ripeä tempo, valepukuja, riuskoja pantomiimieleitä, kidutusta kuumilla hiilillä joiden vaikutusta tehostetaan palkeilla.

** Victorin Jasset: LA FLEUR EMPOISONNEE (1909), 11’. Vaimo kostaa kaksintaistelussa kaatuneen miehensä surraaajalle apunaan myrkkykukka. Huppupäisten teloittajien vaikuttava visio.

** Victorin Jasset: JOURNÉE DE GREVE (1909), 4’. Kuvaus väkivaltaisista lakkolaisista, jotka murtautuvat ikkunasta sisään ja iskevät työnantajan pikku tyttären tainnoksiin.

*½ Victorin Jasset: NICK CARTER: LE CLUB DES SUICIDES (1909), 8’. Nick Carterin miehet kidnappaavat itsemurhaklubin vierajta ujuttautuakseen itse istuntoon, jossa pataässän vetäjän on surmattava itsensä samana yönä.

* Victorin Jasset (?): LA FEE CAPTIVE (1910), 9’. Uhkapeliaiheinen pukuelokuva päätoimintana ryöstetyn naisen takaa-ajo veneessä.

? Romeo Bosetti: L’HONNETETE D’UN GUEUX (1910), 7’. Rehellinen pultsari pääsee nunnien hoiviin. Ei muistijälkiä.

* Emile Chautard (?), Victorin Jasset (?): EUGÉNIE GRANDET (1910), 12’
Kankea pika-Balzac-filmatisointi.

*** LA MALLE DE LA NOURRICE (Imettäjän matka-arkku, 1910), 10’, Farssi, jossa rosvot naamioituvat imettäjäksi, toheloivat poliisit puuttuvat peliin, ja matka-arkkuun sullotut ihmiset pelastetaan paperinukeiksi litistyneinä.

** [MISTER FADDLEAWAY IS ON STRIKE] (1910), 7’. Hillitön farssi elämästä pirttihirmun ikeen alla.

** LES DEUX POLTRONS (Kaksi pelkuria, 1910 [?]), 5’. Farssi, jossa sekoillaan savupiipun kautta katolle ja kellariin.

** Emile Chautard: LE COEUR ET LES YEUX (1911), 9’. Leskiäiti saa näkönsä takaisin, ja häneen rakastuvan silmäicírurgin sydän herää eloon.

** LA PARABOLE DE L’ENFANT PRODIGUE (1911), 14’, vajaa. Tuhlaajapojan tarina.

? Clément Maurice: L’INUTILE SACRIFICE (1911), 12’. Ei jäänyt mitään mieleen.

** Victorin Jasset: ZIGOMAR (1911), 40’, vajaa. Alexandre Arguillière on hyvä Zigomar, valkokankaan ensimmäinen superkonna. André Liabel on Paulin Broquet, Pariisin poliisipäällikkö. Josette Andriot on La Rosaria. George Eastman Housen kopio on levoton miksaus monista Zigomar-kohtauksista. Monet valepuvut. Z-merkki esiintyy kaikkialla. Lymysija kirkon kryptan alla. Zigomar junarosvona, hotellivarkaana ja vuoristoseikkailijana. Tuttu jakso, jossa Zigomar pommittaa lentokoneesta poliisin moottorivenettä. Tuttu ryöstökohtaus jossa rosvojen päälle kellariin lasketaan vesitulva. Paulin Broquet delegoi sairasvuoteellaan tapauksen Nick Carterille. Tuttu porraskäytävän ryöstöjakso, jossa konnat muuttuvat kunniallisiksi vuokralaisiksi, on tässä väärin leikattu. Olga laitetaan hevosen raahattavaksi. Zigomar ottaa myrkkyä.

** Victorin Jasset: ZIGOMAR CONTRE NICK CARTER (1912), 50’. Charles Krauss on Nick Carter. Yhtiön superkonna kohtaa yhtiön supersankarin. Lähtee liikkeelle sähköistetystä huoneesta. Nick Carter luo vale-Zigomarin. Taikuri muuttaa ihmisiä ja olentoja toisiksi.

** BÉBE DÊBUTE DANS LA VIE (1912), 2’. Perusvauvadokumentti.

? LE TESTAMENT (eli LES BATAILLES DE LA VIE: LA TERRE, LE TESTAMENT) (1912), 14’. Ei jäänyt mitään mieleen.

*** WILLY EST UN ENFANT MARTYR (1912), 7’. Farssi. Willy Sanders on Willy. Kolttostensa takia lukkojen taakse laitettu kauhukakara Willy lavastaa itsensä pahoinpidellyksi marttyyriksi.

* TA CORSE ET SES PAYSAGES (1912), 5’. Korsika-dokumentissa ollaan mm. Napoleonin jäljillä.

* Victorin Jasset: LE MYSTERE DU PONT NOTRE-DAME (1912), 34’. Rikosmelodraama, jossa vaimo ilmiantaa viattoman miehensä syylliseksi murhasta. Tämä tuomitaan 20 vuodeksi pakkotyöhön kivilouhoksilla.

** LA JOURNEE D’UNE MUSULMANE (1912), 5’. Dokumentti musliminaisen päivästä. Haaremielärnää ilman sensaatiota.

**½ Roméo Bosetti: GAVROCHE VEUT FAIRE UN RICHE MARIAGE (1912), 8’. Farssi. Paul Bertho on Gavroche. Gavroche tekee vaikutuksen kosimaansa naiseen leijonien avulla.

*** L’ECREVISSE (1912), 8’. Dokumentti ravuîsta.

** Lucien Nonguet: GONTRAN A VOLE UN ENFANT (1912), 6’. Farssi. René Gréhan on Gontran. Gontran yrittää päästä eroon haltuunsa joutuneesta vauvasta kaikin keinoin.

* WANTED: A WIFE IN A HURRY (American Éclair 1912), 9’. Farssi, jossa vaimo tarvitaan niin nopeasti, että naiseksi pukeutunut mieskin kelpaa.

** Etienne Arnaud: FILIAL LOVE (American Éclair 1912), 25’. Suuri veturi tehdas. Isää syytetään työnjohtajan murhasta. Pikkupoika tietää totuuden ja lähtee Washingtoniin. Isä vapautetaan.

** GONTRAN ENGENDRE UNE SOMBRE POSTERITÉ (1912), 9’. Farssi. Gontranin vanhemmat odottavat pojaltaan jälkikasvua. Palvelija pannaan viime tingassa hankkimaan lainavauva. Isoisän ottaessa tämän ihailtavakseen tämä paljastuu mustaksi.

* GERVAL LE MAITRE DE FORGES (Masuunin isäntä Gerval, 1912), 27’. Sabotaasia suuressa valimossa: kilpailijan agitaattori yllyttää työläiset lakkoon.

** Roméo Bosetti: GAVROCHE PEINTRE CÉLEBRE (1912), 7’. Farssi. Maalari Gavrochen naivistista työskentelyä innoittaa kesy leijona.

* Roméo Bosetti: PÉTRONILLE GAGNE LE GRAND STEEPLE (1912), 7’ Farssi. Sarah Duhamel on lihava Pétronille, joka voittaa esteratsastuksen ylivoimaisesti.

** LA GUERRE DE L’INDÉPENDENCE AMÉRICAINE (1912), l3’. Taistelukohtauksiltaan näyttävä kuvaus Yhdysvaltain vapaussodasta. Washington pelastaa La Fayetten ja näkee unessaan tulevaisuuden New Yorkin kohoavan merestä.

** L’OMBRE DE L’AIMÉE (1912), 15’. Ritarirunoelma; naisen ilmestys metsässä; kuvajainen veden. kalvossa.

** LA GLACE (?), (Éclair?, 1912), 10’. Farssi, jossa upea lahjapeili menee rikki. Aviomies joutuu pukeutumaan ahneen vaimonsa vaatteisiin ja esiintymään tämän peilikuvana.

*** THE PHANTOM BANDIT (eli ZIGOMAR) (1912), 23’, epätäydellinen. Library of Congressin kopio. Uudelleenmuokattua aineistoa eri Zigomar-elokuvista. I: Zigomar Revives. Z-jengi muuttuu nopeasti kunniallisiksi vuokralaisiksi. Särkyneen pianon surreaalinen kuva. Olga Leontier kääntyy Paulin Broquet’n apulaiseksi. Uhkapeliluola muuttuu itsestään konserttisaliksi. Zigomar rakentaa kaksoisolennon. Oopiuminpolttajien saari. Valepukuinen poliisi näkee oopiumhumalassa hekuinallisten geishojen tanssin. Sähköviritysten avulla Zigomar saa esineet ilmestymään ja katoamaan. Kassakaappiin viritetty kamera näppää yllättyneen Zigomarin kuvan. Le Rouquin kidutuskammiossa murskaantumaisillaan kivenjärkäleen alle kun Olga pelastaa hänet viime tingassa. Visuaalista dynamiikkaa.

**½ O. A. C. Lund (?): THE TRAIL OF THE SILVER FOX (American Éclair 1913), 15’, väsyneenä. Seikkailutarina Kanadasta. Ratsupoliisi jahtaa Yellowstone Dania mutta he pelastavat toistensa hengen ja poliisi saa naiselta hopeakettuturkin. (Näin kai se meni.)

** O. A. C. Lund: THE TELEGRAPH OPERATORS (American Éclair 1913), 15’. Rosvot kullanhuuhtojapariskunnan mökillä. Sähkötystaito pelastaa: mies sähköttää ikkunaruutuun vaimolle viestin ‘Enter through the fireplace, ride like fury for the Mounted”.

*** Joseph Faivre: LA RUSE DE WILLY (1913), 10’. Billy Sanders. Vanhemmat haluavat käräyttää kauhukakaransa yösyömingeistä päällystämällä keittiön lattian jauholla, johon tämän jalanjälkien on määrä jäädä, mutta Willy laittaakin toiseen jalkaansa isän ja toiseen äidin kengän.

** Victorin Jasset (?) & Emile Chautard (?): BALAOO (1913), 31’. Ensimmäinen apinahirviöelokuva, King Kongin edelläkävijä. Gaston Leroux’n romaaniin perustuvassa tarinassa tiedemies on kehittänyt orangista apinaihmisen. Lemrnenkipeä Balaoo (akrobaattinen Luden Bataille) säikyttelee ihmisiä ilmestymällä puista. Katosta löytyvät jalanjäljet tekevät Balaoosta etsintäkuulutetun murhaajan. Balaoo pelastaa sankarittaren virittämällä roistolle ansan.

*** Victorin Jasset: ZIGOMAR PEAU D’ANGUILLE (Zigomar ankeriaannahka, 1913), 45’, epätäydellinen. Unenomaisen vauhdikas ja tanssinomaisen sujuva toimintaelokuva. Itsensä myrkyttäneen mestaririkollisen Zigomarin elvyttää eloon La Rosaria, ja Z-kortteja alkaa taas kulkeutua Paulin Broquet’n käsiin. Afrikkalaisessa sirkuksessa konnat valmentavat apulaisekseen norsun. Italiassa konnat pommittavat Paulin Broquet’n venettä lentokoneesta. Kellariin sijoitetun katselulaitteen avulla konnien ryöstöyritys paljastuu, ja se pannaan tulvimaan täyteen vettä.

*** LA TORPILLE (1913), 7’. Dokumentti sähkörauskusta. Sen sähkövirran nähdään sytyttävän lampun.

*** Joseph Faivre: LES TROIS WILLY (1913), 4’. Isoisä ei tule kylään, koska perheessa ei ole kuin yksi lapsi. Nähdessämme Willyn ymmärrälnine miksi näin on. Willy keksii juonen raivoavan isoisän lepyttämiseksi ja muuttuu kolmeksi erilaiseksi pojaksi. Ensimmäinen on tärkeä pikkuapashi, toinen snobbaileva dandy ja kolmas sympaattinen kundi.

*** L’AMBLYSTOME (1913), 7’. Dokumentti aiheena merkillinen salamanteri Meksikosta.

**½ Emule Cohl: HE POSES FOR HIS PORTRAIT (American Éclair 1913), 6’. Animaatio. Perustuu George McManusin piirroksiin. Valkoiset hahmot mustaa taustaa vasten.

? BIG HEARTED JIM (American Éclair 1913), 7’, vajaa. Western-katkelma.

** Maurice Tourneur ja/tai Joseph Faivre: LES GAITÉS DE L’ESCADRON (1913), 45’. Sotilasfarssi. Veijarit joutuvat vankilaan varastetun juuston vuoksi.-Tourneur aloitti uransa Éclair-yhtiössä, ensin Ranskassa, sitten USA:ssa.

? LA GUEUSE (1913), 23’. Kevytkenkäinen vaimo tuo skandaalin kansanedustajan kotiin Mies joutuu perikatoon. Ei jäänyt selvää mielikuvaa.

**½ Roméo Bosetti: GAVROCHE CAMBRIOLEUR MALGRÉ DE LUI (1913), 10’. Hillitön farssi, jossa murtovaras vaihtaa ylleen kosija-Gavrochen vaatteet.

*? O.A.C. Lund: THE FIRST NUGGET (American Éclair 1914), 8’, väsyneenä. “Ollessani sotilas löysin pääkallon, jonka oli lävistänyt pieni kultakimpale". Merkillinen taustatarina intiaanien taisteluista.

½ Victorin Jasset (?): LES ENFANTS DU CAPITAIN GRANT (1914), 76’. Taiteellinen valvonta: Michel Verne. Toiminta on vauhdikasta, mutta tyyli puuttuu.

** Joseph Faivre: LE 1ER DUEL DE WILLY (1914), 10’. Willy Sanders. Mielitiettynsä takia kaksintaisteluun joutunut Willy kohentaa kuntoaan raskailla keiloilla ja miekkailemalla leluapinan kanssa.

* Emile Chautard: LE ROMAN D’UN CAISSIER (1914), 43’. Pankinjohtajan rikollinen poika saa aikaan, että virkailijaa epäillään varkaudesta. Kiinnostavaa dokumentaarista hahmotusta pankin toiminnasta.

? [THE THIRD THIEF) (American Éclair 19l4), 5’ katkelma. Kuva katoamaisillaan, ei muistijälkeä.

? Gérard Bourgeois (?): UN COUP DE FEU DANS LA NUIT (1916), 35’. Tästä ei jäänyt mieleen mitään.

*** Gérard Bourgeois: PROTEA IV, OU LES MYSTERES DU CHATEAU DE MALMORT (1917), 8’, kaunis kopio. Josette Andriot on Protéa. Ihomyötäisissä mustissa trikoissa ja huppu päässään Protéa astui luolaan. Ristikot ja muurit liikkuivat, ihmeelliset valeseinät ja -käytävät ja itseliikkuvat salaväylät aukenivat. Loputtomista salateistä huolimatta ihmeellinen ansa vangitsee Protéan.

? LA PROMESSE (19..), 7’. Ei jäänyt mitään mieleen.

? HET MEER VAN VOENDY (19..), 3’. Haalistuneet värit. Siirtomaakuvia.

** PHANTOM RIDE FROM CHAMONIX TO VALLORCINE (19..), 4’. Hurja junamatka vuoristoa alaspäin.

** SERVANT’S HOLIDAY (19..), 9’. Palvelija esiintyy isäntänään ja yrittää vietellä naista valehenkilöilisyyden turvin.

*½ HIS LAST EXPERIMENT (19..), 8’. Labbiksessa tehdään kokeita käärmeenmyrkyllä. Koejänikset kuolevat yksi toisensa jalkeen. Huijaritohtori joutuu oman oveluutensa uhriksi.

IV KOMIYA COLLECTION

Japanissa eli varakas elokuvakeräilijä Tomijiro Komiya (1897–1975), jolla oli suuri kokoelma varhaista eurooppalaista elokuvaa hyvinä värisävytettyinä kopioina. Suuri osa kokoelmasta oli ehtinyt vastuuttoman vìrkamiehen laiminlyönnin johdosta tuhoutua ennen kuin se tuli Tokion The National Film Centerin hoiviin. Joukossa on suuri joukko ainutlaatuista tai ainutlaatuisen hyväkuntoista aineistoa erityisesti Ranskasta, Italiasta ja Saksasta. Komiyan rakkain aikakausi oli La Belle Époque.

**½ RAPUNZEL (Saksa, Heinrich Ernemann, 1908), 4’, värikopio. Lyhyitä välähdysmäisiä kuvaelmia.

**½ Georges Monca: LES TIMIDITÉS DE RIGADIN (Ranska, S.C.A.G.L. 1910), 9’. Hurja farssi, jossa palvelusväki naamioituu herroiksi, juottaa vieraaksi odotetun ujon nuorukaisen juovuksiin ja pukee tämän keittiötarvikkeista koottuun “ritarihaarniskaan”, jolloin oikea isäntäväki palaa takaisin.

***½ Max Linder & René Leprince: MAX ET SON CHIEN DICK (Ranska, Pathé 1911), 10’.

***½ Max Linder: MAX EN CONVALESCENCE (Ranska, Pathé 1911), 11’.

***½ Max Linder: UN MARIAGE AU TÉLÉPHONE (Ranska, Pathé 1912), 5’ katkelma.

? Ugo Falena: LA FIGLIA DEL CIECO (Film d’Arte Italiana, 1912), 9’ katkelma. Erikoinen, kiinnostava väriinaailma.

** René Leprince & Ferdinand Zecca: LA LUTTE POUR LA VIE (Ranska, Pathé 1913), 49’. Kauniisti shabloonaväritetty kopio. Ihmeellinen elämäntarina linnunpelätistä yhteiskunnan huipulle. Tästä tehtiin monta uusintaversiota Aasiassa.

** André Antoine: LES FRERES CORSES (Ranska, S.C.A.G.L. 1917), 55’. Henry Krauss esittää Alexandre Dumasia tarinassa vuosisatoja kestäneestä vendettasta.

** Rudoir Biebrach: MONICA VOGELSANG (Saksa, Messter 1919), 1245 m / 65’ (Alk 2130 mJ. KK: Hanns Kräly. N: Henny Porten. 1500-luvulla Monican rakastettu, kirkkoinaalari Amadeo haluaa maalata kuvan, joka on yhtä enkelimäinen kuin M. Hulttio Johannes näkee M:n uivan alasti lammessa. J:n ja A:n taistelussa J. kuolee, A. teloitetaan, M. kuolee suruun. Amadeo ja Monica haudataan yhteiseen mahtavaan mausoleumiin.

**** Lupu Pick: SYLVESTER (Saksa 1923), 1357 m / 66’ [SEA esitti 1987 Münchenin kopion, pit 1031 m]. Klassikon upea, hillitysti värisävytetty versio. Todellinen ilmestys: jo lyhyt versio oli loistava, mutta täydellisemmässä balanssit ja nyanssit toimivat paremmin.

**** Jean Grémillon: GARDIENS DE PHARE (Majakanvartijat, Ranska, Société des Films du Grand Guignol 1929), 62’. Dynaamista kuvailmaisua: veden välkehdintä, majakan toiminta. Lakoninen, enteilevä sommittelu. Unijakso. Kineettistä taidetta. Huipentumana myrsky-yön dramaattiset tapahtumat: laiva vaarassa, vartijoiden raivoisa taistelu, hurjat kuvat merestä, valon välke pimeässä.

V MUUTA HAUSKAA

**** Georges Méliès: UNE INDIGESTION, OU CHIRURGIE FIN-DE-SIECLE (Ranska 1902), 2’. Kadonneeksi luultu Mèliès-elokuva esittelee modernin kirurgian, jolla ratkaistaan vatsavaivat. Isolla sahalla otetaan aluksi jalat ja kädet kokonaan pois. Suurella suppilolla täytetään maha vedellä. Nesteet poistetaan, sydän poistetaan, mahasta löytyy myös kananmuna, haarukka ja kaksi elävää kania. Riitaa haastavalta potilaalta otetaan pääkin pois. Lopulta kaikki jäsenet palautetaan, aluksi virheellisiin paikkoihin, ja potilas on tyytyväinen.

**** Rosco Arbuckle: BACK STAGE (USA 1919), 18’. Fatty Arbuckle ja Buster Keaton. Fattyn ja Busterin tuntematon mestariteos: villiä toimintaa revyyteatterin kulissien edessä ja takana pääkonnana Mr. Knock-Out.

**** Lewis Seiler: A BANKRUPT HONEYMOON (USA 1926), 16’. Pennitön nuoripari kehittää taksikuskinsa (Oliver Hardy) kanssa loistavan bisnesidean: “eat lunch while you ride a bus”.

? Camillo De Riso: ROMANTICISMO (Italia 1913), 30’. Ei jäänyt muistijälkeä.

? Mario Caserini: LA PANTOMIMA DELLA MORTE (Italia 1915), 30’, vajaa. Ei muistijälkeä.

** Febo Mari: CENERE (Italia, Ambrosio 1916), 44’. N: Eleonora Duse ainoassa elokuvaosassaan. Kauniisti värisävytetty, hitaan eleginen teos, jossa äiti erakoituu täydelliseen köyhyyteen ja yksinäisyyteen jotta poika voisi kohota yhteiskunnan huipulle. Duse esittää uhrautuvan äidin hahmon askeettisen pidättyvästi ja uskonnollisen hartaasti.

? D. W. Griffith: THE MENDER OF NETS (USA, Biograph 1913), 15’. Mary Pickford 100 v, Mary Pickford on viehättävä verkonpaikkaajana. Osittain tuhoutuneesta kopiosta ei saanut täysin selvää.

*** D. W. Griffith: HER AWAKENING (USA, Biograph 1913), 15’. Mabel Normand 100 v. Aitinsä ulkonäköä häpeävä Mabel torjuu tämän, ja järkyttyneenä tämä jää auton alle.

** Axel Petersen & Arnold Poulsen: AXEL PETERSEN DEMO (Tanska, Electrical Fono Films Company A/S 1923), 2’. Hauska varhainen äänielokuvanäyte.

? Carmine Gallone: NEMESIS (Italia, D’Ambra—Film 1920), 13’ katkelma, Tuli ja savu kuvattu upeasti värisävytettyinä.

**** Charles R. Bowers & Harold L. Muller: A WILD ROOMER (USA, R-C Pictures 1926), 20’. Mestarillinen, ainutlaatuinen visuaalinen hahmotus. Hullu keksijä aiheuttaa merkillisiä ilmiöitä vuokratalossa. Jättiläismäinen ihmekone taikoo mitä vain. Se rakentaa nuken, maalaa sille piirteet, ompelee sydämen kiinni, vaatettaa sen. Kone raivataan ulos seinästä ja kadulle. Se lähtee lopulta omille teilleen, ja tarinan päättää isku kalalla päähän.

Saturday, October 10, 1992

A love letter from Helsinki to Nick Carter (1 December 1909)


1895 journal d'Association française de recherche sur l'histoire du cinéma, N° 12: Éclair 19071918. Dossier réuni par Henri Bousquet et Laurent Mannoni. Octobre 1992. Le Giornate del Cinema Muto, Pordenone

Amoureuse de "Nick Carter"

Tout le monde sait que les comédiens ne comptent plus, à partir de 25 ans, leur succès amoureux. Dès qu'ils jouent autre chose qu'une panne à Montmartre, aux Gobelins ou à la Comédie Française, ils accrochent les cœurs comme d'autres éteignent les étoiles. Jeunes filles à l'âme ingénue, épouses en mal d'amants et dames d'un âge certain, toutes sont suspendues aux lèvres du grand artiste et la concierge suffit à la peine à monter le courrier d'amour... Ces passions-là sont fatales comme le comédien lui-même...

Voici maintenant qui est mieux. Nos acteurs cinématographiques sèment l'amour à distance: ils sont adorés sur photographie, pareils aux clients des agences matrimoniales. Naguère les pauvres victimes succombaient sous l'œil même du galant bourreau, au feu de la rampe. Il y avait présence réelle. Mais aujourd'hui, le progrès est venu et le cinématographe permet au comédien de promener d'un pôle à l'autre son irrésistible effigie. Hélas, que nous allons en voir mourir des jeunes filles ! Témoin le cas d'une jeune Finlandaise d'Helsingfors, soudainement éprise là-bas de l'aimable artiste qui incarna Nick Carter, roi des détectives, dans l'œuvre célèbre de l'Éclair. La pauvre fille je suis sans doute tout seul à la plaindre s'en fut un jour au cinéma. Elle vit dans les téneébres propices apparaître notre élégant Nick Carter, policier du meilleur goût, quelque chose comme un M. Hamard qui s'habillerait dans les laissés pour compte de M. Boni de Castellane et, tout de suite, elle fut vaincue. Comme cette soudaine passion ne pouvait rester muette, la jeune Finlandaise prit des renseignements et, s'étant procuré l'adresse de l'Éclair, écrivit le poulet suivant à l'artiste de ses rêves. Nous avons fait traduire la lettre par un des nos amis de Copenhague et ce serait un crime d'en altérer le mot ingénu et savoureux. Puisse la prose en être douce à Nick Carter qui fait la police des cœurs comme personne !

Helsingfors, 1er décembre 1909

Monsieur Nick Carter,

Moi, une jeune Finlandaise de 20 ans, je vous aime, Monsieur Nick C. Si vous saviez seulement comme je vous adore, si vous saviez comme il bat mon cœur quand je vous regarde au théâtre, Dieu seul sait comme pure elle soit l'amour de mon cœur, qui vous déclare son ardeur et quel sentiment me prend en voyant les pièces joués par vous et M. Patsy. Vous n'avez aucune idée de la force des sentiments d'une jeune Finlandaise qui aime pour la première fois et dont vous êtes le seul objet, Monsieur. Maintenant j'ai votre adresse, oh ! que je suis heureuse !

Veuillez m'écrire, Monsieur, dites-moi votre nom, m'aimer, mon amour, comme je vous aime moi. Si vous voulez, je vous enverrai mon photo, pour que vous sachiez avec qui vous aurez à faire.

Votre, jusqu'à la mort fidèle
.

Je n'ajouterai rien à ces mots de tendresse. La jeune Finlandaise est amoureuse de Nick Carter, c'est entendu. Si parfois ces deux âmes pouvaient trouver le point de leurs affinités, je demanderai qu'on élève à la cinématographie un monument symbolique puisqu'après avoir travaillé à la fusion des races, elle aura servi au rapprochement des cœurs.

G. Dureau
Ciné-Journal N° 72
3 janvier 1910

...
Source: 1895 journal d'Association française de recherche sur l'histoire du cinéma, N° 12: Éclair 19071918. Dossier réuni par Henri Bousquet et Laurent Mannoni. Octobre 1992. Le Giornate del Cinema Muto, Pordenone

Thursday, February 27, 1992

Berlin Film Festival 1992 (Helsingin Sanomat)

HS - Radio- ja TV-arvostelut - 27.2.1992
Baabel, jossa mykän elokuvan huippuvuosina tehtiin universaalia elokuvaa

Berliinin elokuvajuhlat esitteli 70 elokuvan sarjan avulla kaupungin lounaislaidalla 80 vuoden ajan toiminutta Babelsbergin elokuvastudiota, joka kulta-aikanaan oli Hollywoodin pahin kilpailija.

Vuonna 1912 Saksan keisarikuntaan perustettu studio kohosi suurimpaan loistoonsa 1920-luvulla, Weimarin tasavallassa. Kolmannessa valtakunnassa se jatkoi toimintaansa saksalaiskansallisen Ufa-jättiyhtiön isännöimänä. Toisen maailmansodan jälkiselvittelyssä se jäi DDR:n puolelle, jossa valtiollinen elokuvayhtiö DEFA piti ison koneiston käynnissä.

Yhdistyneessä Saksassa Babelsbergin tulevaisuus on epävarma. Liittotasavallan elokuvateollisuus on asettunut Müncheniin, jossa sijaitsevat Bavarian studiot ovat Babelsbergiä modernimmat.

Babelsbergin nousu Saksan elokuvateollisuuden ykkösstudioksi ei ollut itsestäänselvää. Pelkästään Berliinissä toimi tuolloin 15 elokuvastudiota. Kulkuyhteydet Babelsbergiin olivat huonot, mutta siellä oli tilaa laajentua ja omistaja oli vakavarainen. Studion perusti saksalaisen elokuvateollisuuden tienraivaaja Guido Seeber. Hän rakennutti studion seinät ja katot lasista, jotta auringonvalo saatiin käyttöön. Vuonna 1920 Babelsbergin isännäksi tuli Decla-Bioscop Erich Pommerin johdolla. Yhtiö fuusioitui vuonna 1922 Ufaan, jonka omistuksessa Babelsbergin studiot olivat vuoteen 1945 saakka.

Babelsberg oli eurooppalaisten lahjakkuuksien kohtaamispaikka. Huippukykyjä tuli Tanskasta (Urban Gad, Asta Nielsen), Itävallasta (Fritz Lang, Billy Wilder), Unkarista (Michael Curtiz, Alexander Korda), Puolasta (Pola Negri) ja Venäjältä (Vjatsheslav Tourjanski). Nuori Alfred Hitchcock'kin haki oppia Babelsbergissä Langin ja Murnaun työskentelystä.

Kulta-aikanaan Babelsberg oli kielten Baabel, mutta elokuvat puhuivat universaalista kieltä - mykkäelokuvan sanaton ilmaisu ylitti kansalliset rajat. Sellaisissa elokuvissa kuin Viimeinen mies luovuttiin väliteksteistäkin.

Babelsberg-katsauksen järjesti Berliinissä toimiva Stiftung Deutsche Kinemathek, joka oli tehnyt vaikean työn, sillä saksalaisen elokuvan kulta-ajan perintö on pirstoutunut hajalle. Ohjelman runkona olivat tutut klassikot Prahan ylioppilaasta Siniseen enkeliin, mutta mukana oli kansainvälisen asiantuntijakaartinkin paikalle houkutelleita harvinaisuuksia. Joukossa oli elokuvia, joita ei ole nähty 70 vuoteen.

Sarjaan oli löydetty ensimmäinen Babelsbergissä kuvattu elokuva, Urban Gadin ja Asta Nielsenin Kuolemantanssi (1912). Ensimmäisen suuren eurooppalaisen tähden Asta Nielsenin ilmaisu sävähdyttää 80 vuoden takaakin, erityisesti elokuvassa Isien synnit (1913), jossa hän esiintyy maalarin mallina. Taiteilija haluaa maalata "elämänsä päätyöksi" kuvan epätoivosta ja tarkoituksensa saavuttaakseen loukkaa malliaan julmasti. Syntyy mestariteos - jonka Asta viiltelee sitten puukolla hajalle. Tohtori Caligarin kabinettia (1920) tavataan pitää saksalaisen elokuvaekspressionismin lähtölaukauksena, mutta pohja oli luotu jo sitä edeltäneissä elokuvissa. Sensuurittoman vaiheen hillittömässä huumedraamassa Opium (1918) ovat jo pääosissa Werner Krauss ja Conrad Veidt. Sensaatioelokuvan ytimenä ovat huumehoureet hekumallisine alastonkohtauksineen.

Laboratoriotuoreena restauraationa nähtiin viisituntinen sarjaelokuva Die Jagd nach dem Tode ("Kuolemaa etsimässä", 1920), Jules Vernen ideaan perustuva superseikkailu, jossa elämäänsä kyllästynyt sankari määrää palvelijansa surmaamaan hänet, mutta äkkiä rikastuttuaan muuttaakin mieleensä ja joutuu pakenemaan henkensä edestä konnia, jotka himoitsevat hänen arvokasta henkivakuutustaan. Takaa-ajon kuluessa käydään läpi koko Aasia (Intia, Tiibet, jne.) ja puoli Babelsbergiä.

Hermann Warm suunnitteli upeat lavasteet elokuvaan, joka ei kioskikirjajuonestaan huolimatta ole lainkaan halvan näköinen. Alkuperäisnegatiivista tehty loistava kopio oli herkullista katsottavaa juonen uuvuttavuudesta huolimatta. Juoniaiheesta huomattiin tietenkin yhteys Aki Kaurismäen I Hired a Contract Killeriin.

Kuvailmaisun huippuvuodet

Saksalainen mykkäelokuva oli ilmaisunsa huipulla 1920-luvun lopulla, jolloin äänielokuvan läpimurto oli jo tapahtunut, ja siksi monet mykät mestariteokset jäivät ansaitsemaansa kansainvälistä tunnustusta vaille.

Retrospektiivin suurin löytö oli nykyään lähes tuntematon Kuolemansilmukka (Looping the Loop, 1927), tarina klovnista, joka uskoo, että kukaan ei voi häntä rakastaa, koska hän on niin naurettava. Pääosanesittäjä Werner Krauss ja kuvaaja Carl Hoffmann, molemmat tunnustettuja mestareita, olivat tässä kykynsä huipulla, ja ohjaaja Arthur Robison saavutti urallaan ainutlaatuisen kohokohdan. Hänen työnsä on esikuvaansa, E. A. Dupontin Varieteeta (1925), parempi.

Saksalaisen elokuvan "ympyrä kaaoksen symbolina" -aihe esiintyy elokuvan nimen tarkoittamana kaksinkertaisena surmansilmukkana. Robison kehittelee saksalaisen elokuvan klassisia motiiveja jaksoissa, joissa kaameasti naurava klovni muuttuu hirviöksi. Painajaisjaksossa klovnia ei voi enää erottaa nukkekaksoisolennostaan, mutta uutta uraa avaavassa loppukehittelyssä korostuu itsetuntemuksen ja itsekunnioituksen prosessi.

Muita hiveleviä löytöjä olivat Wilhelm Thielen tyylikkäät, kirpeän humoristiset Die Dame mit der Maske (1928) ja Adieu Mascotte (1929). Ensin mainitun käynnistää säpsähdyttävästi avantgardisti Hans Richterin montaasijakso, joka kuvaa jättiläisinflaation järkytystä.

Kosmopoliittista säihkettä oli myös Vjatsheslav Tourjanskin huijaritarinassa Manolescu (1929), nimiosassa Ivan Mozzhuhin - tuloksena yksi venäläisten elokuvaemigranttien komeimmista saavutuksista.

Kuvailmaisun loisto riitti toisinaan pelastamaan muuten vaatimattomankin teoksen, kuten pinnallisen sensaatiotarinan Schuldig (1927), jossa kamerailmaisu ja painokkaiden katseiden taide on korkealle kehittynyttä.

Esillä oli myös harvoin nähty G. W. Pabst -klassikko Die Liebe der Jeanne Ney (Vallankumouksen hornankattila, 1927), joka raivostutti aikoinaan alkuperäisteoksen kirjoittaneen Ilja Ehrenburgin mutta hämmästyttää nyt bolshevikkimyönteisyydellään.

Teos alkaa vauhdikkaasti valkoupseerien orgioilla, jotka eivät Babelsbergin studioiden uusasiallisen tarkkoihin lavasteihin sijoitettuina olleet pelkkää näyttelemistä ja aiheuttivat Ehrenburgille pahoinvointikohtauksen. Münchenin elokuvamuseon restauroimassa kopiossa vaikuttaa kuvapinnan eloisuus ja väkevä turmeluksen hahmotus.

Sarjan koonnut Wolfgang Jacobsenin on laatinut komean "näyttelyluettelon". Samanaikaisesti ilmestyi toinenkin saksalaisen elokuvateollisuuden perusteos, sekin ensimmäinen aiheestaan: Klaus Kreimeierin Die Ufa-Story.

Niistä selviää, että Babelsbergillä oli oma studiotyyli, jonka tunnuspiirteitä olivat pyrkimys puhtaaseen kuvallisuuteen, dynaaminen kamerailmaisu, vaikuttavien lavasteiden keskeisyys ja taitavat erikoistehosteet. Babelsberg-tyylin huipentuma oli Metropolis (1926). Se nähtiin nyt juhlaesityksenä Babelsbergin Metropolis-hallissa Berndt Hellerin johtaman sinfoniaorkesterin esittämän alkuperäisen musiikin säestyksellä.

Babelsbergin unelma

Saksan yhdistyessä puolitoista vuotta sitten Babelsbergin studioilla oli viiden neliökilometrin alueella kymmenen jättiläismäistä studiohallia, 31 leikkaussalia, neljä äänitysstudiota, suuri musiikkiosasto, oma laboratorio, miljoonan esineen tarvikevarasto, 170000 puvun vaatevarasto, kaikkien tarvittavien alojen verstaat ja 2300 ammattityöntekijää.

Tärkeämpää kuin Babelsbergin fyysinen todellisuus on sen kulta-ajan visio, älykkään kansainvälisyyden näky, jonka tulokset eivät olleet eurovanukasta. Erich Pommerin kaltaisten näkijöiden johdolla taiteellisuus ja kaupallisuus, kansallisuus ja kansainvälisyys osattiin yhdistää. Babelsbergin unelma on haaste uuden Euroopan elokuvalle.